• Home
  • /
  • Pelit
  • /
  • Planet Of Lana II: Children Of The Leaf – Elokuva-odysseia, joka lumoaa ja turhauttaa

Planet Of Lana II: Children Of The Leaf – Elokuva-odysseia, joka lumoaa ja turhauttaa

Planet of Lana II: Children of the Leaf jatkaa edeltäjänsä jalanjäljissä tarjoten visuaalisesti upean ja musiikillisesti rikkaan kokemuksen. Vaikka pelimekaniikka ei mullistu, tarina syvenee ja maailma laajenee, tuoden mukanaan uusia mysteerejä ja haasteita. Peli sijoittuu kaksi vuotta ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen, ja Lana sekä hänen kissamainen kumppaninsa Mui kohtaavat uusia uhkia.

Keskeiset havainnot

  • Pelin tarina on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen on hieman tahmea, mutta jälkimmäinen puolikas tarjoaa palkitsevia paljastuksia.
  • Visuaalinen ilme ja musiikki ovat edelleen pelin vahvuuksia, luoden tunnelmallisen maailman.
  • Pelimekaniikka pysyy samankaltaisena kuin edeltäjässään, mutta Lana saa uusia liikkumiskykyjä.
  • Vesiympäristöön sijoittuvat pulmat ovat pelin heikoin lenkki.
  • Peli vihjaa vahvasti mahdollisesta jatko-osasta.

Tarinan kaksijakoisuus

Pelin alussa Lana ja Mui kohtaavat uuden, teknologisesti edistyneen Dijinghala-heimon, jonka ympäristöä tuhoavat toimet uhkaavat heidän elämäntapaansa. Alkuasetelma, jossa Lanan adoptoitu pikkusisko sairastuu Dijinghalan pudottaman myrkyllisen kiteen vuoksi ja Lana lähtee etsimään parannuskeinoa, tuntuu aluksi hieman päälle liimatulta "hakutehtävältä". Tämä osuus vie pelaajan upeisiin maisemiin, mutta motiivi tuntuu venyttävän pelin kestoa ilman syvempää emotionaalista yhteyttä.

Sen sijaan Dijinghala-heimon mysteeri – heidän alkuperänsä, kaivamansa oudot kivet ja niiden myrkyllisyys, sekä heitä johtava salaperäinen hahmo – tarjoaa huomattavasti kiinnostavamman juonilangan. Vaikka näihin viitataan jo pelin alkupuolella, todellinen syvyys ja paljastukset avautuvat vasta pelin jälkipuoliskolla. Tämä jälkimmäinen osa on täynnä jännittäviä käänteitä ja tarinallisia palkintoja, jotka tekevät odotuksesta vaivan arvoista.

Visuaalinen ja auditiivinen mestariteos

Planet of Lana II:n tarina kerrotaan pääosin keksityllä kielellä, mikä vaatii pelaajaa tulkitsemaan tapahtumia hahmojen ilmeiden, kehonkielen ja visuaalisten vihjeiden perusteella. Tämä luo ainutlaatuisen ja immersiivisen kokemuksen, vaikka se saattaakin tehdä tarinan seuraamisesta ajoittain haastavaa. Pelin visuaalinen tyyli on henkeäsalpaava, ja jokainen alue on suunniteltu huolella, heijastaen sen tunnelmaa ja merkitystä tarinassa. Musiikki tukee visuaalisuutta täydellisesti, luoden unohtumattoman äänimaailman.

Pulmat ja pelattavuus

Pelin pulmat perustuvat pitkälti Lanan ja Mui-kumppanin yhteistyöhön. Lana voi uida, työntää ja vetää esineitä sekä hakkeroida robotteja, kun taas Mui mahtuu pieniin tiloihin, kiipeää korkealle ja aktivoi kytkimiä. Lana on saanut myös uusia parkour-liikkeitä, kuten seinähyppyjä ja syöksyjä. Vaikka useimmat pulmat ovatkin hyvin suunniteltuja ja vaativat nokkeluutta, ne eivät tuo merkittäviä uudistuksia genreen.

Pelin suurin kompastuskivi ovat vedenalaiset pulmat, jotka ovat usein tuskallisen hitaita ja turhauttavia. Lanan hidas uintinopeus ja vaaralliset esteet, kuten sähköiset hait, voivat johtaa toistuviin kuolemiin. Erityisesti pelin kolmas luku, joka keskittyy lähes yksinomaan vesiympäristöön, tuntuu pitkästyttävältä ja hidastaa tarinan etenemistä merkittävästi.

Yhteenveto

Planet of Lana II: Children of the Leaf on vahva jatko-osa, joka tarjoaa upean visuaalisen ja auditiivisen kokemuksen sekä kiehtovan tarinan, erityisesti sen jälkipuoliskolla. Vaikka pelimekaniikka ei mullistu ja vedenalaiset pulmat jättävät toivomisen varaa, pelin vahvuudet – tarina, tunnelma ja visuaalinen ilme – tekevät siitä ehdottomasti pelaamisen arvoisen. Pelin lopetus jättää vahvasti odottamaan mahdollista jatko-osaa.